Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Mosambik Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Mosambik on 3,274 miljardia MZN. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Mosambik nousi 3,274 miljardia MZN 1.12.2024, kun se oli 2,85 miljardia MZN 1.9.2024. Välillä 1.3.2008 ja 1.12.2024, keskimääräinen BKT Mosambik oli 2,34 miljardia MZN. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2017 arvolla 3,75 miljardia MZN, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2008 arvolla 957,00 milj. MZN.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.2008 | 957,00 milj. MZN |
1.6.2008 | 1,08 miljardia MZN |
1.9.2008 | 1,15 miljardia MZN |
1.12.2008 | 1,25 miljardia MZN |
1.3.2009 | 1,30 miljardia MZN |
1.6.2009 | 1,35 miljardia MZN |
1.9.2009 | 1,42 miljardia MZN |
1.12.2009 | 1,46 miljardia MZN |
1.3.2010 | 1,56 miljardia MZN |
1.6.2010 | 1,58 miljardia MZN |
1.9.2010 | 1,62 miljardia MZN |
1.12.2010 | 1,50 miljardia MZN |
1.3.2011 | 1,85 miljardia MZN |
1.6.2011 | 1,58 miljardia MZN |
1.9.2011 | 1,58 miljardia MZN |
1.12.2011 | 1,82 miljardia MZN |
1.3.2012 | 1,52 miljardia MZN |
1.6.2012 | 1,62 miljardia MZN |
1.9.2012 | 1,81 miljardia MZN |
1.12.2012 | 1,99 miljardia MZN |
1.3.2013 | 1,68 miljardia MZN |
1.6.2013 | 1,84 miljardia MZN |
1.9.2013 | 2,04 miljardia MZN |
1.12.2013 | 1,87 miljardia MZN |
1.3.2014 | 1,83 miljardia MZN |
1.6.2014 | 1,99 miljardia MZN |
1.9.2014 | 2,30 miljardia MZN |
1.12.2014 | 2,21 miljardia MZN |
1.3.2015 | 1,96 miljardia MZN |
1.6.2015 | 2,29 miljardia MZN |
1.9.2015 | 2,59 miljardia MZN |
1.12.2015 | 2,50 miljardia MZN |
1.3.2016 | 2,18 miljardia MZN |
1.6.2016 | 2,17 miljardia MZN |
1.9.2016 | 2,63 miljardia MZN |
1.12.2016 | 2,46 miljardia MZN |
1.3.2017 | 2,11 miljardia MZN |
1.6.2017 | 2,48 miljardia MZN |
1.9.2017 | 3,03 miljardia MZN |
1.12.2017 | 3,75 miljardia MZN |
1.3.2018 | 2,69 miljardia MZN |
1.6.2018 | 2,83 miljardia MZN |
1.9.2018 | 2,95 miljardia MZN |
1.12.2018 | 2,86 miljardia MZN |
1.3.2019 | 2,66 miljardia MZN |
1.6.2019 | 2,84 miljardia MZN |
1.9.2019 | 2,84 miljardia MZN |
1.12.2019 | 3,25 miljardia MZN |
1.3.2020 | 2,70 miljardia MZN |
1.6.2020 | 2,85 miljardia MZN |
1.9.2020 | 2,83 miljardia MZN |
1.12.2020 | 3,12 miljardia MZN |
1.3.2021 | 2,49 miljardia MZN |
1.6.2021 | 2,94 miljardia MZN |
1.9.2021 | 2,92 miljardia MZN |
1.12.2021 | 3,26 miljardia MZN |
1.3.2022 | 3,19 miljardia MZN |
1.6.2022 | 3,36 miljardia MZN |
1.9.2022 | 2,87 miljardia MZN |
1.12.2022 | 3,35 miljardia MZN |
1.3.2023 | 3,04 miljardia MZN |
1.6.2023 | 3,12 miljardia MZN |
1.9.2023 | 2,78 miljardia MZN |
1.12.2023 | 3,41 miljardia MZN |
1.3.2024 | 3,05 miljardia MZN |
1.6.2024 | 3,07 miljardia MZN |
1.9.2024 | 2,85 miljardia MZN |
1.12.2024 | 3,27 miljardia MZN |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 3,274 miljardia MZN |
1.9.2024 | 2,85 miljardia MZN |
1.6.2024 | 3,074 miljardia MZN |
1.3.2024 | 3,054 miljardia MZN |
1.12.2023 | 3,414 miljardia MZN |
1.9.2023 | 2,779 miljardia MZN |
1.6.2023 | 3,119 miljardia MZN |
1.3.2023 | 3,035 miljardia MZN |
1.12.2022 | 3,351 miljardia MZN |
1.9.2022 | 2,867 miljardia MZN |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇲🇿 BKT | 20,95 miljardia USD | 18,88 miljardia USD | Vuosittain |
🇲🇿 BKT henkeä kohti | 610,175 USD | 596,059 USD | Vuosittain |
🇲🇿 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 1 511,637 USD | 1 476,666 USD | Vuosittain |
🇲🇿 BKT vakiohinnoin | 231,821 miljardia MZN | 279,315 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 5 % | Vuosittain |
🇲🇿 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 307,2 miljardia MZN | 539,174 miljardia MZN | Vuosittain |
🇲🇿 Julkishallinnon BKT | 17,143 miljardia MZN | 17,143 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Kaivosalan BKT | 34,809 miljardia MZN | 43,92 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Liikennealan BKT | 25,15 miljardia MZN | 26,335 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Maatalouden BKT | 32,482 miljardia MZN | 63,647 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Palveluiden BKT | 22,426 miljardia MZN | 26,708 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Palveluyritysten BKT | 7,047 miljardia MZN | 7,268 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Valmistavan teollisuuden BKT | 18,897 miljardia MZN | 20,781 miljardia MZN | Kvartaali |
🇲🇿 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | −4,9 % | 3,7 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇫Burkina Faso
- 🇧🇮Burundi
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇳🇦Namibia
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇿Tansania
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇲Sambia
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.